"What we think,

 we become."

- Buddha, 500 eKr.

Myöhemmin Buddha kirjoitti starttiviivan tunteesta myös tunnetussa kappaleessaan:

“His palms are sweaty, knees weak, arms are heavy
There's vomit on his sweater already, mom’s spaghetti
He’s nervous, but on the surface he looks calm and ready.”

Juoksu ja mieli 

Juoksu mielletään usein fyysiseksi suorittamiseksi: kilometreiksi, vauhdeiksi ja sykkeiksi. Todellisuudessa juoksu on vahvasti myös mielen toimintaa. Ei tarvitse olla edes Buddha havaitakseen, että kaikki juokseminen alkaa mielestä. Ajatukset, tunteet ja sisäinen puhe vaikuttavat siihen, miltä juoksu tuntuu ja miten hyvin keho pystyy käyttämään kapasiteettiaan.

Urheilupsykologia tutkii tätä yhteyttä. Se tarkastelee, miten mieli vaikuttaa suoritukseen ja miten mielen taitoja voi kehittää samalla tavalla kuin fyysistä kuntoa.

Juoksussa mieli ja keho toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kun juoksijana oppii tunnistamaan omia ajatuksia ja tunteita, niitä pystyy ohjaamaan suuntaan, joka tukee suoritusta ja hyvinvointia.

Mitä urheilupsykologia on?

Urheilupsykologia on psykologian ala, joka tutkii ajatusten, tunteiden ja mielentilojen vaikutusta urheilusuoritukseen ja harjoitteluun.

Se käsittelee esimerkiksi:

• tavoitteita
• motivaatiota
• keskittymistä
• itseluottamusta
• sisäistä puhetta
• tunteiden säätelyä
  

Urheilupsykologian mukaan suoritus ei synny vain lihaksista ja hapenottokyvystä, vaan mieli vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hyvin ihminen pystyy käyttämään fyysistä potentiaaliaan. Ironista kyllä, juuri tämä kehityksen osa-alue jää monella juoksijalla hyödyntämättä, kun kehitystä haetaan lisäkilometreistä ja kovemmista sykkeistä.

Juoksussa tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten juoksija suhtautuu huonoon treenipäivään, väsymykseen, epävarmuuteen tai kilpailutilanteen jännitykseen. Kovempi suorittaminen ei ole ratkaisu.

Urheilupsykologian hyödyt

Urheilupsykologia auttaa juoksijaa kehittämään mielen taitoja, jotka tukevat sekä suoritusta että hyvinvointia:

1️⃣ Parempi keskittyminen
Juoksija oppii ohjaamaan ajatuksiaan ja keskittymään siihen, mikä auttaa suoritusta. Huomiota voi tietoisesti ohjata häiriötekijöistä itse juoksuun.

2️⃣ Tunteiden parempi ymmärtäminen
Jännitys, epävarmuus ja väsymys kuuluvat asiaan. Kun juoksija tunnistaa ja osaa käsitellä näitä tunteita rakentavasti, niiden vaikutus suoritukseen vähenee.

3️⃣ Vahvempi motivaatio harjoitteluun
Urheilupsykologia auttaa ymmärtämään, mikä tekee harjoittelusta merkityksellistä ja miten motivaatio säilyy myös vaikeampina jaksoina tai miten sen saa herätettyä suvantokauden jälkeen.

4️⃣ Suurempi itseluottamus
Luottamus omaan tekemiseen auttaa juoksijaa toimimaan rauhallisemmin ja päättäväisemmin haastavissa tilanteissa.

5️⃣ Tasapaino suorituksen ja hyvinvoinnin välillä
Juoksu tukee mielen hyvinvointia, palautumista ja henkilökohtaista kasvua.

Positiivinen psykologia juoksussa

Juoksijalle urheilupsykologian rinnalla vähintään yhtä oleellinen moderni psykologinen suuntaus on positiivisuuden psykologia, joka tutkii ihmisen vahvuuksia, hyvinvointia ja myönteisten tunteiden vaikutuksia toimintaan.

Se tarkastelee esimerkiksi optimismia, merkityksellisyyttä, resilienssiä ja opittuja ajattelumalleja. Yksinkertaistettuna: Kun valitset olla optimisti, asiat sujuvat paremmin. Piste.

Positiivisuus ei kuitenkaan tarkoita pakotettua hyvää mieltä, konfliktien välttelyä tai vaikeuksien kieltämistä. Buddhakaan ei pelännyt kehollisia reaktioitaan lähtiessään maratonille. Sen sijaan kyse on siitä, miten suuntaa huomionsa ja miten valitsee reagoida ja kohdata eri tilanteet.

Tämä ajattelutapa vaikuttaa psykologisen tutkimuksen mukaan suoritukseen ja hyvinvointiin merkittävästi. Ajatukset vaikuttavat tunteisiin, ja tunteet vaikuttavat siihen, miten keho toimii. 

Mielen taitoja voi harjoitella 💡

Fyysinen kunto kehittyy harjoittelun kautta. Sama pätee myös mielen taitoihin. That's why we have Juoksukirja.

Voit oppia tunnistamaan omia toistuvia ajatuskehiäsi, tunteitasi ja reaktioitasi. Kun pysähdyt tietoisesti tarkastelemaan toimintaasi näiden perusteella itsereflektion kautta, kehityt juoksijana ja ihmisenä. Juoksusta tulee arjen taustalla toimiva voimatekijä, jonka avulla opit paljon itsestäsi samalla, kun hyvinvointi kasvaa. Moni juoksija huomaa, että juoksun aikana syntyy ajatuksia ja oivalluksia, jotka liittyvät myös muuhun elämään.

Juoksukirjan olemassaolo perustuu tähän ajatukseen. Positiivisen urheilupsykologian hyödyntäminen ei ole vain ammattiurheilijoiden etuoikeus. Mielen hyvinvoinnin työkalut kuuluvat kaikille, ja hyvät tulokset seuraavat perässä. Näiden avulla saamme itsemme pysymään positiivisessa liikkeen kierteessä.

Ehkä juuri siksi Buddhan ajatus hikoilevista käsistä, heikoista polvista ja raskaista käsistä sopii niin hyvin myös juoksuun. Yksi ajatus voi ratkaista, lähteekö lenkille vai jääkö sohvalle. Kun päätös on tehty mielessä, keho seuraa perässä.